Tärkeitä pisteitä plakkariin

Kolmosdivari pyörähti taas pari kierrosta eteenpäin, kun Flames kohtasi lauantain päiväpeleissä RuNun sekä SBS KM:n.

Flames-RuNu 3-3 (1-2, 0-1, 2-0)

Ensimmäisessä ottelussa vastaan asettui lohkon rutinoitunein joukkue eli RuNu. RuNulla ei taida loppukauden peleissä enää suurempaa panosta olla, sillä joukkueella ei näin ulkomuistista taida olla enää saumoja nousuun, mutta toisaalta eipä sitä putoaminenkaan uhkaa. Pari tuntia aiemmin RuNu oli pyöritellyt nousukamppailussa mukana olevan Paimion Ruoskan solmuun murskaluvuin 10-3.

Ottelu lähti käyntiin Flames-lasien läpi nihkeästi, sillä heti ensimmäisessä vaihdossa kolisi omissa, RuNun kaverin tykitettyä once in a lifetime luokan pyssyn yläpeltiin. Mutta eipä mitiä, erän kääntyessä viimeiselle vitoselleen maalijyvän löytänyt Elkku Viljamaa pisti hyvällä kudilla pallon vastustajan pakin jaloista verkon perukoille. Harmittava takaisku kuitenkin koettiin vain 7 sekuntia ennen summeria, kun RuNu siirtyi pomppupallosta jälleen maalin johtoon.

Toisessa erässä runosmäkeläiset osuivat jälleen, kun lähivapari pomppi onnekkaasti Flames-pakin kautta omaan maaliin ja näin ollen Flames kahden erän jälkeen tappiolla lukemin 1-3. Kolmannessa erässä kaivettiin apinanraivoa esiin ja ensin Jaska Rantakömi kuittasi vastustajan puolustussekoilut toimittamalla pallon varmasti alanurkkaan. Kun vielä kolmisen minuuttia ennen matsin loppua Jokke Sjöström siirsi Flamesin tasoihin, niin plakkariin jäi hyvin tärkeä piste.

Kokonaisuutena tasapeli lienee ottelusta oikeudenmukainen lopputulos. Molemmilla oli paikkansa matsissa, jonka alkua vei RuNu ja loppua Flames. Maalissa Matti Ketola pelasi vasta kauden toisen sarjamatsinsa ollen jälleen vakuuttava.

Flames-maalit: Elias Viljamaa, Jaakko Rantakömi, Joakim Sjöström
Maalissa: Matti Ketola


Parin tunnin palautus ja vastaan vanha kunnon Kalkkilan Majakka. Jamppojen kanssa ollaan pelattu treenimatseja viimeisen vuoden aikana lukuisia kertoja ja aina on vääntö ollut tiukkaa. Edellisen sarjamatsin vei SBS KM tiukasti 2-1.

Flames-SBS KM 5-4 (3-1, 1-1, 1-2)

Jaahas. Mitäs tästä matsista kertoisi? Viihdyttävä matsi yleisön näkökulmasta, indeed. Sovittiin, että lähdetään pitämään vauhtia yllä ja ottelun alkuminuutit olivatkin Flames-rynnistystä. Ajassa 1.08 Kanuuna Kankkunen piiskasikin Flamesin johtoon kaukolaukauksellaan. Tästä ei Kalkkilan pojat kuitenkaan hämääntyneet, vaan pari minuuttia edellisestä ja sarjan ehkäpä parhaan laukauksen omaava KM-pakki Aaltonen pisti vaparista pallon yläpesään. Seuraavat pari maalia syntyivät kuitenkin Flamesin toimesta ja molemmat melko identtisen maalinedushässäkän päätteeksi. Ensimmäisen tsemppasi maaliverkon perukoille kolossaalinen Sami Sjöström. Toisen puolestaan viimeisteli Elq Viljamaa. Enempää maaleja ei vauhdikkaassa erässä kuitenkaan nähty ja tilanteessa 3-1 tauolle. Kurisioteettina kerrottakoon, että Flames sai erässä myös rangaistuslaukauksen. Ennen ottelun alkua oli sovittu, että jos tällainen saadaan niin Kallio pääsee koettamaan kauden maalitilinsä avaamista, koska mies on pois viimeisistä otteluista. Rankkarin aikaan Kallio kuitenkin istui rangaistusaitiossa, joten Lamminluoto sai vuoron koettaa onneaan. No, lopputulos oli Flamesille tyypillinen elikkäs ei maalia. Tilastollinen todennäköisyys rankkarimaalille kuitenkin kasvaa koko ajan. Luulisi, että noin kymmenestä parin viime kauden aikana sarjamatseissa nähdyistä yrityksestä joku menisi vaikkapa tsägällä, mutta ei niin ei.

Toinenkin erä pyörähti liikkeelle mukavasti, kun nätin syöttöketjun päätteeksi Lamminluoto toimitti grogilasin korkuisella lämärillä pelivälineen verkon perukoille. Seuraavasta maalista vastasi kuitenkin jälleen Kalkkila, joten toiselle erätauolle Flamesin johtaessa luvuin 4-2.

Kolmannesta erästä muotoutui Flamesille tyypillinen trilleri. Heti erän alkuun GM Kuuluvainen osui pitkästä aikaa maalipuiden väliin sutimalla pelivälineen suoraan ilmasta KM:n häkkiin. Tilanteessa 5-2 Flamesilla oli homma viimeiselle vitoselle saakka täysin hallussa ja kun tähän väliin päästiin vielä jauhamaan ylivoimaa, niin eihän tuossa tilanteessa pitäisi mitään hätää olla. No, eipähän ollut. Kalkkila nimittäin pisti ensin Aaltosen hirmukudilla alivoimamaalin ja näin eroa oli enää kaksi maalia. Tähän vielä reilu minuutti ennen loppua maalinedustalta yksi KM osuma lisää ja niin oltiin jälleen tilanteessa, jossa Flames johti ottelua vain yhdellä maalilla. Loppu onneksi tsempattiin onnistuneesti ja näin ollen tärkeät pisteet plakkariin. Myös Kaunisharju maalissa venytti erän loppupuolella pari nättiä ja tärkeää torjuntaa.

Kaikkinensa vauhdikas matsi, jossa tosin melko turhaan päästettiin Majakka hengittämään niskaan ottelun viime minuuteilla. Varsinaista Hitchcockia, etten sanoisi.

Flames-maalit: Olli Kankkunen, Sami Sjöström, Elias Viljamaa, Jussi Lamminluoto, Arto Kuuluvainen

Maalissa: Marko Kaunisharju

Päivän saldoa summattaessa pitää olla tyytyväinen kolmeen pisteeseen ja hyvään tsemppiin. Valitettavasti sarja on niin äärimmäisen tasainen, että lisäpisteitä tarvitaan myös viimeisistä kahdesta matsista, jotta sarjapaikka säilyisi. Turha jossitella, mutta jos olisi pystytty tämänhetkisen kaltaiseen peliin jo pari kuukautta aiemmin, niin joku piste enemmän varmasti löytyisi plakkarista. Näissä merkeissä siis kohti kauden viimeisiä taistoja.