lauantai 16. tammikuuta 2010

Nihkeä reissu Taalintehtaalle

Flamesin härkäviikot jatkuivat tällä kertaa Taalintehtaalla. Lähtökohdat olivat vaikeat, sillä poissaolijoiden listan pituus alkoi olla jo lähes koominen ja ketjut oli jouduttu taas rakentelemaan uusiksi. Pisteenä i:n päälle pörssikärki Lamminluoto joutui vielä pelaamaan puolikuntoisena, mutta niillä mentiin taas ketä mukaan saatiin, eli rapialla parilla ketjulla ja yhdellä veskarilla. Mitään suurta menestystarinaa ei jälkipolville jäänyt kerrottavaksi, vaan lopulta pistepussiin tarttui vain kaksi pistettä.

Flames- KemKi 6-2 (0-0, 3-0, 3-2)

Ensimmäiseen peliin saatiin vastustajaksi Kemiön Kiilat, joka on juuttunut lohkon putoamistaistoihin. Ensimmäisen erän vastustaja onnistui vielä pitämään Flamesin nollilla. Osin taidolla, osin tuurilla. Toisessa erässä koettiin kuitenkin todellinen momentum, kun Flames pisti pallon pussiin kolme kertaa noin minuutin sisällä. Ensin Anttila pyssytti pallon kattoon, heti perään Kankkunen seurasi oman riparinsa pussiin ja lopuksi vielä Rantasalo taisi laukoa pallon takakulmaan. Käytännössä matsi taputeltiin näihin maaleihin ja loppu oli enempi vähempi kosmetiikkaan. Mainittakoon, että Flames sai rankkarin, jonka Vahlman pisti tolppaan. Pallon verkkoon saakka sen sijaan saivat toimitettua Iltanen, Kallio ja Lamminluoto.

Matsin kuva oli se, että Flames hieroi palloa ja haki paikkoja, kun taas KemKi pyrki vastaiskuihin. Ilman vastustajan loistavasti pelannutta häkkäriä olisivat numerot voineet olla huomattavasti selvemmätkin.

Maalissa: Matti Ketola
Flames-maalit: Juhani Anttila, Olli Kankkunen, Jyri Rantasalo, Matti Iltanen, Lauri Kallio ja Jussi Lamminluoto

Vajaan 45 minuutin palautuksen jälkeen Flames raahautui uudestaan kehiin ja tällä kertaa vastaan saatiin SC Hextall. Tästä ottelusta muodostui kuitenkin pahimman luokan tervanjuontia.

Flames- SC Hextall 1-3 (1-1, 0-2, 0-0)

Matsi lähti käyntiin samalla tavoin kuin edellinenkin. Flames piti palloa ja loi maalipaikkoja, tosin osumaprosentti oli edelleen surkea. Avausmaalista vastasi kuitenkin sinivalkoinen joukkue, kun Rantakömi pisti parhaasta sektorista pallon kattoon. Tämän jälkeen tuhlattiin jälleen muutama todellinen miljoonan euron mesta ja jokainenhan tietää vanhan lainalaisuuden; Eli jos et itse tee ,niin kaveri kyllä tekee. Vastustaja kuittasikin Flamesin hieman ylimielisen pelaamisen suoraviivaisella vastaiskulla. Sama kaava jatkuikin sitten läpi matsin. Flames piti palloa ja haki maalipaikkoja, mutta Hextallin sumppu pysyi hyvin kasassa. Laukauksia sateli koko matsin ajan Hextall päätyyn, mutta valtaosa meni seinille. Tämän lisäksi vastustaja peitti todella uhrautuvasti ja, kun myös Hexujen maalivahti pelasi elämänsä matsia, niin turpaanhan tästä saatiin. Hextallin kaikki kolme osumaa väsäsi yksilösuorituksilla sama kaveri, josta valmentaja Saarinen yritti kyllä varoitella ennen matsia. Eipä mennyt oppi taaskaan perille.

Yhteenvetona: Pallonhallinta Flamesille arviolta 90-10 ja vetoja vähintään viisinkertainen määrä vastustajaan verrattuna, mutta mitäpä se auttaa jos et pysty tekemään paikoistasi maaleja edes siedettävällä prosentilla. Hextallille kunniaa siitä, että koko joukkue kyllä laittoi kroppaa likoon ja otti paljon mustelmia puolustaessaan maaliaan. Lisäksi Flamesin karkeista puolustusvirheistä rokotettiin kovalla kädellä. Tärkeät pisteet siis tällä kertaa Hextallin tilille.

Flames-maali: Jaakko Rantakömi
Maalissa: Matti Ketola

Flames jatkaa pelejään ensi lauantaina, kun vastaan saadaan vanhat tutut Aakkerit. Suotavaa olisi, että pelipaikalle saataisiin sillä kertaa huomattavasti enemmän sinivalkoisia kuin mitä tänään nähtiin.

Ei kommentteja: